Viritysosia ja varusteita klassikkoautoihin.

Pikatiedote


Lomalla. Paluu jossain vaiheessa heinäkuussa. Sähköpostiin voi laittaa viestiä. Puhelin on kiinni.

Yrityksestä

EscortHalli2019

FTech
Free Technics on pieni perheyritys joka on toimittanut autojen erikois- ja viritysosia jo 30-vuoden ajan. Tavoitteena on tarjota aina laatutavaraa. Yritys on kehittynyt perustajansa harrastuksen ympärille. Sen ansiosta useimmat tuotteet on myös testattu käytännössä. Periaatteena on, ettemme myy mitään sellaista mitä emme omaan harrasteautoomme itse asentaisi. Weberit ja viritysosat klassikkoautoihin on erikoisalaamme. Neuvoa saa kysyä, ja kannattaa kysyä. Meillä on aikaa. Tämä on meille yhtälailla harrastus kuin työ.

Terveisin,

Free Technics Oy,
Mika ja Irene Heikola


Kuvakoostetta ja tarinaa alla firman ja omista autoista.

DSC 9629r640DSC 0081k2k64040DCOE18kansiDCOErikastimenJousiDSC 3375r640WeberEscortKonehuoneHuhtikuussa2019koko640
 -69 Ford Escort. Nykyinen "firman auto". Takaraivossa oli kummitellut riittävän pitkään mielikuvat Gulf Escorteista radalla, ja 2014 tartuttiin tähän. Ralliautosta lähdetty muokkaamaan lelua katukäyttöön old-skool henkeen. Palikat autoon pyritään valitsemaan niin että sellaisia olisi ollut tarjolla jo 70-luvulla. Kenttiläinen tuplilla ja äänimaailma kohdallaan. Ainoa harrasteautoista joka on satunnaisen säännöllisessä ajossa talvellakin 2016 alkaen. Poislukien talvi 19-20 jolloin ei lunta näkynyt. Vasta Weber ja Minilite teippauksella 2018 tästä tuli selvästi firman auto. Samalla piti vaihtaa kauniisti puhuvat dellortot pois pellin alta ja Weberiä tilalle. Olisi se nyt ihan liian noloa jos Weber-teipattu auto kulkisi Lortoilla. Vuoden 1972 Weberit on lasikuulapuhalluksen jälkeen kunnostettu. Nyt Weberin "sponssaama" Escort myös kulkee Webereillä. Webereiden läpikäynnistä enemmän tarinaa Klassikot ruudussa, Ford oldskool osat otsikon alla. Näiden webereiden huollosta ja kasauksesta on tekeillä myös kuvakoostetta ja tarinaa yleisesti DCOE Weberien säätämisestä, läpikäynnistä ja sielunelämästä yleensäkin. Näistä aineista tehty kirjanen DCOE Webereistä on tulossa myyntiin. Tekstit on jo valmiina, kuvat ja viimeistelyt vielä. Auton teippauksesta kiitokset Mainostoimisto hannulat.com. Päivitetty keväällä 2019 kulkemaan E85 etanolilla. Kaasutinkoneelle muutos bensasta etanolille on helppo. Seuraavaksi alle vaihtuu säädettävät alatukivarret.




VWpakuftechVWtalvellavwftechohjaamovwftech6koneelleFTJunisOsto
Junakeula VW type 2 toimi firman pakuna 1993-2002. Auto ostettiin aihiona jostain itärajalta. Tämän päivän silmin tuo aihio näyttää melkoisen hyvältä, vaikka menihän siitä toinen kylki kokonaan vaihtoon ym pientä. 1600 koneella tuplat 40mm pystyt nurkissa 28 kurkuilla. Alkuun lähdettiin liikkeelle 32 kurkuilla jotka sattui olemaan paikalla, mutta nehän hukkasi alhaalta kaiken toiminnan näin pienessä ja miedossa koneessa. 30 paransi selvästi tilannetta, mutta vasta 28 oli oikeasti hyvä.  Näköjään sillä liikuttiin myös kauniina talvipäivänä. Konehuoneeseen soviteltiin toiveekkaasti myös Porschen 6-koneen lohkoa, mutta ei mahdu pelti kiinni, ellei vaihdelaatikon paikkaa siirrä. Kabiinissa Porsche 912 mittari ja rattina Nardi.



MiniFTechMiniRallinStartissaMiniTravProjektiMiniTravellerProjekti
Mini Traveller oli firman paku. Omistuksessa vuosina 1988-1997, joista kulkevana varmaan vasta 90-luvulla. Oli melkoinen projekti. Ostettu Kaarinasta. Tämän päivän silmin katsottuna tuollainen kuuluisi entisöidä. Onneksi 30 vuotta sitten se ei käynyt mielessäkään, vaan tehtiin juuri niin hauska lelu kuin huvitti. Koneeksi 1275, Nokka 284 vai 286 ? Peltisarja, 2" putkisto jonka äänet naapurit muistaa edelleen...Cooper S levyt, 1x45DHLA jne. Sisäänajo tehtiin 40mm kaasarilla ja 30 vai 32 kurkulla. Kevyt yllätys oli että sen paikalle vaihdettu 45 kaasari 32 kurkuilla oli parempi myös keskialueen väännön suhteen. Tässä 45 kaasarissa testattiin kaikki kurkut 32- 38 välillä. Paras kompromissi tälle koneelle oli 34 ja 36. 38 antoi kyllä enemmän tehoa, mutta sillä viivalta irti pääseminen meni vaikeaksi. Pito oli aina niin irti 10" nakeilla että kiihtyvyysaika huononi. Yllättävä löytö oli myös pitkien imutorvien iso vaikutus alakierrosten toimintaan. Koneessa oli keskipitkä 4" imusarja joka isompia pilkkomatta mahtuu Minissä paikalleen, mutta putsari jää ahtaalle. Kun tein 180 asteen mutkat imutorviin, niin että ilmanotto kääntyi venakopan päälle keulaa kohti, saatiin kaksi isoa etua. Imuäänet hiljeni melkein inhimilliseen kovaan tasoon, mutta ennenkaikkea koneen käyttöalue laajeni. Aiemmin nokan määräämä toiminta-alue oli jossain 3000-7000 välillä. Kun imukanavaan tuli pituutta lisää arviolta 20cm, alkoikin kone vetämään hyvin jo 2500 kierroksesta alkaen. Ylhäälläkään ei tarvinut kärsiä, vaan väljemmin mahtuvat ilmaputsarit raikastivat menoa myös ylhäällä jossa 7500 pysyi punaviivan paikkana.




Volvo ja Osivolvo145pohjamaaleissavolvossa alfan koneitavolvojacabrioraato
Firman työjuhta Volvo 145 vuodelta -71 oli käytössä hurjimmat vuodet 1987-93. Volvon aikana, vuonna 1989 firman osoitteeksi tuli Jussinpellontie 2, Kaarina. Kilometrejä kertyi paljon ja monenlaista isompaa ja pienempää palikkaa tuli tämän kyydissä suomeen. Volvossa oli hiukan suurennettu B20 siivotulla kannella, korkeammilla puristuksilla, vääntönokalla, peltisarjalla ja tupla vaakaimuilla. Tässä testattiin huvin ja urheilun vuoksi Weberin 40 ja 45 DCOE:t sekä Dellorton 40 DHLA ja vielä Solexin 40 ADDHE:tkin. Kaikilla saatiin pelaamaan laite kauniisti. Erona kaasarimerkistä toiseen oli lähinnä seosputkien luonne-erot. 40mm rungossa vääntökoneessa 32 ja 34 oli aika saman arvoiset. 36 oli aavistuksen raikkaampi ylhäällä, mutta suorastaan inhottava alhaalla siistissä liikkeelle lähdössä, jonka vuoksi meni heti hylkyyn. 45 rungossa sen sijaan 36 koko toimi ihan kauniisti myös liikkeelle lähdössä. Jossain välissä testattiin myös 40mm kaasarit 30mm kurkulla jotka noin 2.1 litran B20-koneessa teki ihan kauniisti täyden asian noin 4000 kierrokseen asti, mutta sen jälkeen meno oli tahmeampaa vaikka kiersikin normaalin ylös. Dellorton kanssakin seosputkia testattiin myös reunasta toiseen. Yllättäen 14 putkilla vanha maamoottorivolvo innostui vinkumaan melkein kierroskoneen tyyliin. Alhaalla 14 käytös oli toki huonompi kuin nöyremmillä putkillä. Ajoon Dellortoissa päätyi putki 11 ja sen kanssa 145 pääsuuttimet. 6 putkilla sama kone vaati 155 pääsuuttimet, ja 5 putkilla meni parhaiten 135 pääsuuttimilla. Kurkut oli kaikissa samat. Weberissä mukavin seosputki oli F34. Solexista ei oikein saatu mitään oikeita eroja putkesta toiseen alta ladattavilla malleilla.  Näköjään auto sai jossain välissä myös uuden maalipinnan. Vanteina Volvossa on Fiat 130 Coupen 6,5x14 Cromodorat. Magnesiumia tietysti.




FreeTechnicsKuormurikortti80luvulta
Vähemmän hehkeä työjuhta aikakaudelta jolloin kuviteltiin määrän olevan tärkeintä. Tämä oli meillä ilmeisesti vain reilun vuoden. 1986-87. Ensimmäinen ja viimeinen Diesel. Ainoa autoistani koskaan joka on hyytynyt tienvarteen totaalisen moottoririkon vuoksi. Kolahdus kävi Saksassa Kasselin lähistöllä vuoristossa. Tietysti täysi kuorma kyydissä. Vuosi -87 näyttää olleen se joka asuttiin Italiassa ja luotiin yhteyksiä. Kuva ja lumet on juuri Italian osoitteessa. Käyntikortti samalta ajalta.




BedfordItaliassa
Firman ensimmäinen paku oli Bedford jossa Vauxhallin 2.3 bensakone tupla strömpillä. Voimaa oli ihan mukavasti, mutta niin oli meteliäkin. Tällä haettiin firman ensimmäiset kuormat italiasta ja saksasta. Oliskohan 1985 vai -86 ? Tämän kanssa oltiin Italiassa ainakin -86 josta on tullipaperit lavalla olleen Vespan viennistä. Vespa toimi kaupunkikulkimena Italiassa. Bedford myytiin viimeistään -87 jolloin Volvo tuli kuvioihin.




FreeTechnicsVuonna1
Free Technics noin vuonna 1 tai 2. Joskus noin 30 vuotta ja 30 kiloa sitten. Kuva vanhempien autotallista Turusta, jossa firman toiminta alkoi.



Alla koostetta muutamista nykyisistä ja entisistä harraste- ja käyttöautoistamme. Lista laajenee kun diakuvia saadaan skannattua.

VolvovolvojaPritsenNouto
Perheen nykyinen käyttöauto. Volvo 740 -91. 2.0 bensa 5-v. Takana jo 14 vuotta perheessä. Kun tämä näyttää olevan ikiliikkuja, pitää ehkä alkaa nähdä tämä klassikonpoikasena. Minilitet alla on ensimmäinen askel siihen suuntaan. Tämähän on kohta museoikäinen... Siitä huolimatta Volvo myydään nyt pois. Tehdasmaalipinta, nyt haalistuneempi kuin kuvissa. Ei koskaan hitsattu pohjasta. Aidot Minilite vanteet kesäpyörissä kuluneilla Good Year kumeilla. Kohtuullisella vaivalla ihan tehtävissä museorekisteriin. Kuskin penkin kangasverhoilu rikki sivusta. Riittää jos tekee puolinahat. Muoviosien pientä hakemista ja pari kohtaa paikkamaalattavaksi ennen kuin on museokelpoinen. Normaalin paljon ajettu. Kilometrit jumissa 395000 lukemassa. Nopeus- ja bensamittarit toimii. Yhden talven ajetut Good Year nastat. Tästä eteenpäin käyttöautoa ei sitten enää taloudessa ole. Hp 2200 e. Hymyilyttää ja hiukan pelottaa samaan aikaan.




LantikkaNHDSC 5288r640Lantikka2020ToukokuussaLantikkaCanvaskatonKaarillaDSC 8320rk640LantikkaPellonLaidalla
Tuorein, kevättalvella 2018 hankittu projekti on Land Rover Series 2a StationWagon 88" vuodelta 1965 2.25 litran bensakoneella. Lantikasta tai yleensäkään 4-vetomaailmasta ei ole mitään osaamista ennestään. Hyppy tuntemattomaan. Takaraivossa vain fiilis että tämä on tarpeeksi vanha malli jossa ajovalot on maskissa keskellä, eikä lokasuojissa kuten vm -70 alkaen. Myös banjoratti oli "pakollinen". Sekin poistui jossain vaiheessa 60-luvun loppupuolella. Diesel ei ollut vaihtoehto. Lyhyt 88" (akseliväli 88 tuumaa.) korimalli tuntui oikeammalta kuin pitkä 109", mutta kaikki päätökset tehtiin onnellisesti mitään mistään tietämättä pelkästään fiiliksen pohjalta.

Auto saatiin kesällä 2018 käyntiin ja kilpiin, ja samantien kävi selväksi että on syytä tarttua töihin. Kansipahvi oli palanut vuotavan lämppärinkennon takia. Onneksi runko ja kori on selviytyneet kohtuullisen hyvin. Kesään 2019 mennessä auto on käyty läpi käytännössä keulasta tuulilasiin saakka. Talvella 2019-2020 auto on saanut jo kaikkialle päälleen alkuperäisen harmaan värin ja yleistä viimeistelyä. Nyt keväällä 2020 laite on taas leimattu ja ajossa. Kun päästiin taas pitkästä aikaa tien päälle oli kuski pelkkää hymyä. Kiitos Sepi ! Kesti taas hetken totutella siihen että normilaatikon puoleltakaan ykköstä ei tarvii käyttää kuin jyrkässä ylämäessä. Välitykset on kovin tiuhat edelleen vaikka tässä on jo alla aikakauden suurimmat 7,50x16 renkaat.  Pysähdyksistä liikkeelle kakkosella ja risteykset kolmosella. Koppa on sen verran kevyt että tämähän liikkuu ihan kivasti. No, ellei jousitusta ota puheeksi... Nyt ajellaan ja tutustutaan laitteeseen. Ehdoton suosikkini kattovariaatioista on canvas katto sivuilta ja takaa auki rullattuna.

Legenda kertoo että jos lantikka ei vuoda öljyä, öljy on loppunut ja sitä pitää lisätä.




Vette2019Huhtikuu16DSC 0736r640VetteVarjossa
-71 Corvette. Pikkulohko automaatilla. Ensimmäinen Corvette minulla. Oli jo meille tullessaan 2015 melko hyvin toimiva ja kohtuu siisti auto. Tämä yllätti myönteisesti ajettavuudellaan. Toki myös dinosaurusten aikainen ja tyylinen V-8 on puhutteleva.

Weber-miehen ja Holleyn kohtaaminen 😲

- Holley kaasutin. 4-reikäinen 650CFM ostettiin uutena ja pudotettiin paikalleen. Amerikan kaasarit on meille täysin vieraita ja kevyt tutustuminen aiheeseen on alkanut. Holley 4175 valittiin Finnvetten suosituksesta. Vaikuttaa siltä että valinta on tähän yhdistelmään oikea. Kyllähän tämä käy ja kulkee, mutta parannettavaa löytyy. Yleensä oletan että yhden oman auton säätämiseen kuluu yksi kesä. Tässä saattaa mennä pidempään.

- Bensapinnan säätö Holleyssa on fiksumpi kuin Weberissä. Bensapinnan säätö tehdään ulkopuolen ruuvista. Vastaavaa muissa virikaasareissa oli vain SK-Racingissä. Weber, Dellorto ja Solex tekee bensapinnan säädön vaikeammin. Bensapinnan oikean tason Holleyssa näkee ylivuotoreiästä, ihan kuin vaihdelaatikon öljyjä tarkistaisi. Riemu oli ennen aikainen. Vaikka Holleyn info-videossa oli säätö ulkopuolelta, eipä se tässä kaasarissa ollutkaan ulkoa säädettävä. Tämäkin ominaisuus on kait vain paremmissa malleissa.

- Holley on sähköisellä automaattiryypyllä ja ryypyn fast idle, eli ryypyn nostama tyhjäkäynti kylmänä on teoriassa kivasti ruuvilla säädettävä, mitä nyt järjettömän hankalasta paikasta. Tämä laite ei tosiaankaan ole tehty miellyttäväksi ruuvata. Weberin virikaasareissa ei ole fast idleä vaikka ryyppy onkin. Kisakaasareissa tai ryypyttömässä vanhassa jenkkikaasarissa fast idlen joutuu itse hoitamaan kaasupolkimesta. Automaattilaatikon kanssa se ei vain oikein toimi. Edellisen kaasarin ryypyn toimimattomuus oli yksi suurimpia syitä uuteen kaasariin. Onhan sivistynyt ryyppy kiva olemassa, mutta automaattiryyppy ei vaan, ainakaan tehdasasetuksissa, tee sitä ihan kuten itse tekisin. Silti parempi kuin ilman.

-Uskomattoman typerää on suuttimien vaihto johon pitää jatkossa tarttua. Jotta suuttimiin pääsee käsiksi, pitää kohokammio halkaista! Oikeasti kohokammio halkeaa sivulle pystylinjasta jolloin bensat valahtaa koneen päälle. Kantta ei nosteta päältä auki, kuten olisi kuvitellut. Noin onnetonta ajatusta en ole missään kaasuttimessa koskaan ennen nähnyt.

- Alipaineella aukeava kaasutin piti, tai kannatti valita, koska vaihteisto on automaatti. Aiempi kaasari oli mekaaninen, ja se ei jutellut kovin kauniisti yhteen automaattilaatikon kanssa. Toki nyt iskussa olevan kick-downin kanssa sekin olisi voinut pärjätä paremmin. Toisioläppien avaus alipaineella tuntuu hiukan kuin henkselillä vetäisi kaasua. Eurooppalaisten virikaasareiden partaveitsen terävä ja täsmällinen reagointi kaasuun on asia jota oppii arvostamaan vasta kun pääsee kokemaan kuinka täydellisesti jotkut ratkaisut onnistuvat sössimään sen. Toki täytyy muistaa että Holley tässä kohteessa on lähinnä vakiokaasutin. Mielenkiintoista huomata kuinka paljon vaihdelaatikko määrää kaasarin valintaa ja toimintaa. Jenkki on ainoa auto missä automaattilaatikkoa voi edes harkita. Alipaineella aukeavaan toisiopuolen ohjaukseen on saatavilla eri jäykkyyden jousia, eli kyllä tuohon avautumiseenkin vaikuttamaan pystyy. Toistaiseksi se on tehdasasetuksissa, jossa toiseksi pehmein keltainen jousi. Kuitenkin on ihan ajettava näin. Onhan jossain Weberinkin vakiokaasuttimessa alipaineella aukeava toisioläppä. Tähän mennessä ei vaan ole käynyt mielessäkään laittaa sellaista omaan käyttöön. Nyt tiedän ettei sellaista ole milloinkaan mihinkään tulossakaan.

- Tyhjäkäyntiseokset ja -kierrokset on nyt saatu mieleiseen kohtaan. Ei tuo seosruuvailu tässäkään tehnyt mitään muuta kuin tyhjäkäynnin kohdalleen. Ajossa seoksiin ei tässäkään pysty seosruuveilla vaikuttamaan. Oli muuten harvinaisen hätäiset seosruuvit. Puolikierrosta muutosta ja käynti katoaa kokonaan.

- Pumpun ruiskusuutin täytyy myös saada haettua sopivampaan kokoon. Tehdassäädöissä tuo roiskii vähintään tarpeeksi. Pumpun suutin paikalla on 40 joka on reiän mitta tuuman osissa. Tuumakoko 0.040 tarkoittaa milleissä kahta 100 kokoista ruiskua ensiöpuolen kurkkuihin. Ei ihme että lykkää mustaa kuin viritetty diiseli. Se täytyy dinosauruksen puolesta kehua että hyvin onnistuu polttamaan kaiken ylimääräisen sopan. Ei pahasti edes oireile, vaikka selvästi on järkyttävän paksulla. Silmät kirvelee tukevasti ja Greenpeacen helikopteri kaartelee tallin ympärillä. Näköjään suutinta saa eri kokoisia ja lisäksi vivustossa on muovilärpäke joka ilmeisesti muuttaa myös pumpun luonnetta ja/tai iskunpituutta. Täytyy tilata setti säätöosia, että pystyy jatkamaan. Listalle poimitaan ainakin pienin, 025 koko joka milleissä osuu 63 lukemaan. Varmaan joku pitäisi ottaa myös välille. Välikokoja ei sopivasti näyttänyt olevan tarjolla joten nyt on tilattu 025. Nyt on 25 koko saatu perille, ja ruuvattu paikalle. Kuulostaa helpolta ja onhan se suutin ihan näkyvissä. Ei vaan mahtunut nostamaan pois ryyppyläpän välistä kuten olisi kuvitellut ja kuten videot jossain Holleyn mallissa näytti. Tämä laite ei ole tehty miellyttäväksi säätää. Muovilärpyke näytti olevan reiässä numero 2. Teen vain yhden muutoksen kerrallaan ja testaan. EDIT. Nyt muovilärpäke on vaihdettu kohtaan 1, ja testiä seuraa. Todella inhottava oli tämäkin nippeli vaihtaa kun kaasari on paikallaan. Ihan näppituntumalla joutuu hakemaan paikkaa. Suuttimen vaihto oli niin avutonta että luulin tämän olevan miellyttävämpi. Kuinka väärässä sitä taas olikaan. Holley ohjeet neuvoo oudosti kevyelle autolle isoa suutinta ja raskaalle pientä. Nyt 25 koko on päästy ajamaan, ja tämähän vastaa säätöihin ihan kuten voisi kuvitellakin. Mustan savutus loppui lähes kokonaan. Muuttui paremmaksi ja on terävämpi myös koko matkan kiihdytyksessä ja vaihdoissa.  Pumpun suutinta voi joutua korjaamaan ylöspäin siinä kohtaa kun pääsuuttimet saadaan oikeasti kohdalleen. Nyt auto taitaa jo olla parempi kuin koskaan ennen. Tämähän on lupaavaa. Seuraavaksi pääsuuttimia pienemmäksi ja nyt ollaan jo sen verran jäljillä että seuraavaksi laitetaan jo seosmittari kiinni.

- OMG! Holleyssa on vaihdettavat suuttimet vaan ensiökurkuille! Toisiolle ei ole vaihdettavia suuttimia??? Eikä tyhjäkäynnille ?? Näin väittää Holleyn oma youtube video tästä 4175 kaasarista. Ihan tosi ? EDIT, Juu, ihan totta. Kiinteät poraukset muille suuttimelle. Myös tyhjäkäyntisuuttimet ovat kiinteitä.... Normaalisti myös vakiomallin Weberissä on kaikki suuttimet on vaihdettavissa. Webereistä tulee mieleen yksi malli tuhannesta jossa on kiinteät tyhjäkäynnit ja sekin osuu 80-luvun autoon. Tästä onnettomasta Webrusta olen sanonut ettei sellaista kannata mihinkään laittaa kun ei sitä pysty säätämään. Weber-mies luuli olevansa avarakatseinen ja uusiin seikkailuihin valmis. Nyt hiukan pistää ihmettelemään... Periaatteessa tuon kiinteän porauksen paikalle varmaan onnistuisi rakentamaan vaihdettavat suuttimet.

- Pääsuuttimet. Vakiona pitäisi olla kiinni koko 62. Pääsuuttimen koko ei olekaan suoraan reiän koko tuuman osissa, vaan yrittää kertoa virtausmääristä. Ihan vielä en kommentoi onko tämä loogista vai ei. 62 merkityn suuttimen koko mitattuna tuuman osissa on 61. Siis 0.061 tuumaa. OK. 82 koolla merkityn oikea reiän koko onkin jo 93. Hmmm. No, jos muunnataan nuo oikeat reiän tuumakoot milleiksi, tarkoittaa 62 pääsuuttimessa 155 kokoa millin osissa. 58 olisi 145. Heti helpommin pureskeltavaa. Nämä ei kuulosta edes isoilta. Koska maantiajossakin tankki tyhjenee selvästi aiempaa nopeammin tilaan muutaman pienemmän vaihtoehdon. Tilattu koot 60, 58 ja 56. Nyt on seosmittari vapautunut Lantikasta, ja päästiin näkemään missä oikeasti mennään. Ajossa ollaan hiukan paksulla ja törkeän paksulla. Ensiön pääsuuttimet ei ole edes kaukana oikeista. Ne varmaan löytyy tuosta skaalalta mitä on jo kohdalla, mutta... Toision alueella ollaan oikeasti paksulla. Ylhäällä kone ei kuulostakaan raikkaalta ja mittari kirkuu punaista 0.8 lambdalla. Tarvii siis selvästi pienemmät toision pääsuuttimet. Ja nehän on ne kiinteät.... Tähän kohtaan kuuluu hakkaa-päätä-seinään-emoji..... Tilasin uuden toisiopuolen suutinlevyn. Sen siis missä ei ole suuttimia vaan kiinteät poraukset. Siihen sitten vaan tehdään vaihdettavat suuttimet. Ei tätä näin paksulle voi jättää.  Ei oikein tiedä itkeäkö vai nauraa kun se ainoa kohde jossa on säätömahdollisuus, on se ainoa jota ei oikeastaan edes tarvii säätää. Vain ne kiinteät on pielessä. Kiinteät tyhjäkäynnit on hiukan vajaat ja toisio kokonaisuudessaan on harvinaisen kaukana kauniista. Tämän kaasarin säädöt taitaa olla lyijybensan aikana kehitetty 100 heppaa iloisemmalle koneelle. Voisikin olla helpompi kiristää kone sopimaan nykyiseen kaasuttimeen, kuin yrittää taivutella Holleyta keskustelemaan nykyisen koneen kanssa.

- Entäs seosputket sitten ? Kiinteästi rakennuttu osaksi laippaa jossa suuttimetkin on. Periaatteessa tätä voi yrittää ymmärtää jos Holleyt on kerran yritetty räätälöidä valmiiksi kyseiseen käyttökohteeseen. No tämä Corvetteen haettu kaasari kertoo käyttökohteena mm light trucks. Kevyet kuorma-autot. Just joo, kiitos paljon.

- Power valve löytyy ja sitä jenkit näyttää jopa tarjoavan eri kokoisia. Kun ei ole tarpeeksi säädettäviä kohteita, yrittävät sitten rukata toimintaa erilaisilla power valveilla. Testataan ensin pumpun suutin ja pääsuuttimet ja vasta sen jälkeen harkitaan onko syytä tutkailla erilaista power valvea. Näyttää olevan hauskassa paikassa vaihtaa...

- Vakiona tässä 650 CFM Holleyssa 4 läppää joista ensiöt on 35mm. Toisio alipaineella aukeava 50mm. Kiinteät (oletan) kurkut ensiö 2 kpl 30,5mm ja toisio 2 kpl 36mm. Aika pienet 5700 cc koneelle. Tässä koneessa taitaisi olla potentiaalia vaikka mihin, mutta nyt raukka on laitettu hengittämään parin mehupillin kautta, ja varmuuden vuoksi vielä pallit napsaistu pois.  

Älkää ymmärtäkö väärin. Tykkään laitteesta vaikka kritisoinkin sitä. Onhan tämä automaattilaatikko rennompi silloin kun jytistellään menemään pintakaasulla. Pintakaasulla ja leppoisasti ajellen Corvetten tunnelma on parempi kuin saman ikäisen Porschen. Porsche taas herkkyydellään ja täsmällisyydessään pesee Vetten mennen tullen tiukemmassa menossa. Vertailu Porscheen on sikäli luontevaa koska tämä Corvette hankittiin juuri 911 3.0 SC:n seuraajaksi. Jännä huomata, että 911 joka on parhaimmillaan kun mennään korkealla ja kovaa, ärsytti vaatimattomuudellaan ja tylsyydellään alhaalla ja siistissa ajossa. Corvette joka ihastuttaa alhaalla ja siistissä menossa, ärsyttää kuminauhallaan kovemmassa käskemisessä. Kummassakin voimaa on mukavasti, muttei ihan tarpeeksi. Erot ja kritiikit ei kummassakaan johdu voimasta. Täydellistä luonnetta ei vaan koskaan tunnu saavan samaan pakettiin. Ehkä Vette 5v-manuaalilla ja 400-500 hepan isolohkon kokoisella pikkulohkolla jossa 4 kpl Webereitä, alkaisi olla aika lähellä. Vai olisko sittenkin helpompaa ostaa 60-70-luvun Alfa ? Alfassa sopiva voima on suunnalla 150-180 heppaa. Tai E-type kolmella Webrulla... Jaggen 6-kone on parhaimmillaan jumalaisen upea, mutta on hintakin tukeva jos yrittää löytää sen E-typen korissa. XK120 Coupe kelpaisi kyllä myös. Valitettavasti molemmissa hinta on monikertainen Vetteen verrattuna. Alfan sentään saa Vetten hinnalla. Vettessä on loppupeleissä yllättävän paljon autoa kohtuullisen hintaan nähden.





ZLofooteillaZnorjassaIMG 2661r2640
Irenen Z3 vuodelta -97 on uusin auto meillä koskaan. Jää nähtäväksi halutaanko koskaan siirtyäkään 2000-luvun autojen puolelle. Suunta tuntuu olevan enemmänkin kohti vanhempaa kalustoa.  Haaveena liikkua jatkossa vain ja ainoastaan harrasteautoilla. Tällä hetkellä käyttö ja harrasteautojen vuosimallien keskiarvo on 1975. Zeta on yllättävän matala. Norjan pikkuteillä saatiin pohjakosketuksia melkein joka päivä. Ja ihan siisteillä nopeuksilla. Yllättäen tästä ajettiin takarenkaat loppuun suhteettoman nopeasti vaikka liiasta tehosta ei tosiaankaan ole kyse. Oliskohan kivan mikroautomainen ajettavuus innostanut liian aktiiviseen kanttailuun.





CamyAtlanticTakaa
Muutkin mekaaniset laitteet kiehtoo. Viime aikoina wanhat kamerat ja kellot on kolahtaneet ja otettu aktiivikäyttöön.

hasselblad500ck3470
Hasselblad oli pitkään takaraivossa hautunut haave jota ei voinut jättää kokematta. Nyt kohdalla on täysmekaaninen perusmalli 500C ja siihen kilokaupalla "välttämätöntä" ympärille. On taas ihan erilainen käyttökokemus. Tämän suunnittelussa oli kuulemma päästetty kellosepät töihin ja siksi aika erilainen toteutus kuin monissa muissa kameroissa. Tässä on ihan oma äänimaailmansa ja tunnelmansa. Ensimmäiset filmit menossa. Tässä kamerassa on jotain ärsyttävän Volvoa. Tämän automaailman vastine on 200-sarjan Volvo 6-koneella. Täsmällinen ja tarkka ja huolella tehdyt yksityiskohdat. Moninkertaiset varmistukset jotka hankaloittaa elämää. Lisäksi oikeasti raskas ja kankea käyttää. Tämä kamera on täysi vastakohta italialaisille urheiluautoille. Lomalle tätä ei yleensä hetkeäkään harkitse ottavansa mukaan. Lomakamera tarvitaan erikseen. Vaikka alla esitelty Rolleicord voi vaikuttaa myös isolta ja kömpelöltä, Rollei on paljon kevyempi ja nopeampi käyttää kuin Hasseli.

Rolleicord000437180005k640000606610011r1k640
Rolleicord 50-luvun lopulta. Teknisesti edistynyt saksalainen ja iso 6x6cm nega. 120 rullafilmistä saadaan 12 kuvaa. Filmiä on helposti edelleen saatavilla sekä mustavalkoista, väriä että diaa. Tukevaa laatua ja teknistä osaamista. Automaailman vastine tälle olisi selvästi Porsche. Vaatii hiukan perehtymistä, mutta tarjoaa upean kuvauskokemuksen. Tässä ei ole valotusmittaria, vaan erillista mittaria tarvitaan. Erillinen mittari on täsmällinen käyttää, koska siinä saa mitattua valon juuri siitä kohtaa kun haluaa. Tällä kameralla olen kuvannut yli 100 rullaa filmiä. Rolleicordit kuvauskuntoisena maksaa nykyään 200-300 euroa. Ei paha, koska aikoinaan tämä oli myös hinnaltaan kuin Porsche. Vain harvojen herkkua. Ammattilaismalli samalta tehtaalta on Rolleiflex jonka hintaluokka nykyään on 500 euron suunnalla.

BiloraBella1955 1958BellaBilorakuvaKinofilmilleMV
Bilera Bella. Söötti ja simppeli pikkuinen ilman ylimääräisiä hienouksia. Tätä versiota on valmistettu 1955-58. Tämän automaailman vastine olisi Fiat 500. Tarjolla on vain minimit valinnat. 2 suljinaikaa + B, sekä aukoiksi 8 tai 11. Tarkennus löytyy, mutta ei tietenkään mittaria sille. Tämä malli käyttää huonosti saatavilla olevaa 127 filmiä. Sain ladattua tähän tavallista kinofilmiä pienen holkin avulla, ja toimiihan tämä. Kuvat näyttää aika hauskalta kun filmissä hammastuksen päälläkin on kuvaa.

ZeissIkonIkonta521ZeissFilminsiirto000930020001r000930030001
Zeiss Ikon Ikonta 521/a on viimeisin versioni lomakamerasta. Edelliseen verrattuna erona filmi. Tämä käyttää vanhaa rullafilmiä, joka vaan jotenkin tuntuu oikealta. Tämä on "puolikennoinen" kun negan koko on 6x4,5 joka on siis puolet siitä peruslähtökohdasta 6x9cm koosta. Näin pienellä negalla filmistä irtoaa 16 kuvaa. Käytännössä näköjään 15. Viimeinen on aina vajaasti valotettu.Tätä mallia on valmistettu vuosina 1938-1954. Paljekamera taittuu kasaan ja kulkee taskussa. Kuvat Makedoniasta syksyllä 2019.


Entisiä, jo myytyjä autoja:

MGAohjaamopeitteellä
MGA vuodelta -59 oli kiva laite hyvällä fiiliksellä. Tehoa on niin paljon että kaasun voi pitää melkein aina pohjassa. Kallistuksen vakaajan lisäys, ja rumpujen vaihto levyihin teki hyvää tämän ajettavuudelle. Hammastanko-ohjaus tässä on jo tehtaan jäljiltä. Kuvassakin näkyvä ohjaamopeite oli upean käyttökelpoinen. Rättikatto vähemmän. Kaikkiaan kivan simppeli paketti linjakkaissa kuorissa. MGA ostettiin 2013 ja myytiin pääkaupunkiseudulle viiden vuoden ajelujen jälkeen 2018.

TAJtakaa
Hyväkoppainen Mk1 Escort löysi arvostavan uuden kodin englannista. Tämä ehti olla 4 vuotta 2013-2017 omassa tallissa ja liian vähällä käytöllä. Pari kesää nautittiin alkuperäisen 1100 Kentin voimavaroista ennen kuin uskottiin että ei autoa sellaisena tule käytettyä. 1600 Kentti Mexicon tyyliin korvasi vakion 1100 voimapesän. Jarrut päivitettiin levyihin edessä ja takana isompiin rumpuihin samoin paremman mallin Escortista. Hyvä Esco jäi hiukan pimentoon kun tämän kanssa yhtaikaa oli niin paljon kutsuvampi räyhähenkinen Weber-Escort kilpailemassa huomiosta. Vaikka tämä punainen oli kaikkiaan parempi auto kuin räyhä, päädyin kuitenkin tämän siivomman myymään. Tämä Escort jatkaa seikkailujaan Cornwallin rannikolla. 

91165kukkaiskuvamrevwt264091165Puhalluksesta
Valkoinen 911 -65 ehti olla perheessä liki 25 vuotta. Se ostettiin jenkeistä 1990 ja lähti saksaan vuonna 2014. Auto oli hyvin säilynyt ja se museorekisteröitiin -95 paikkeilla ja vasta sen jälkeen otettiin entisöintiin. Voitti Concours kisan Turussa -98. Auto esiteltiin Mobilisti lehdessä 3/2005. Koeajaja ihmetteli Porschen hyvää kulkua ja terävästi tarttuvaa kytkintä. Laitteessa taisi silloin olla kiinni Historic kilpureiden oppeja, mm 34 kurkut ja kuparikytkin. Koneen yllättävän hyvä kiskominen sai osaselityksen kunnostuksen yhteydessä kun huomattiin että 2.0 lohkoon oli joskus jenkeissä vaihdettu 2.2 mäntäsarja. Alkuperäiset "solex"-nokat oli parhaita kadulle, vaikka S-koneenkin nokkia testattiin. Solexin nokilla pystyi vielä akseleiden ajotuksella tekemään ihmeitä.  

 FordCortinaFarkkuCortinaAsFound
Rouhean patinoitunut Mk2 Cortina GT replika farkku ei koskaan saanut ymmärrystä perheen naisväeltä. 1600 Kent johon laitettiin uusi Weber 32/36 DGV. Tämä oli meillä 2011-2013. Vanteina 7x13 ET0. Tullessaan oli nipussa ja ontuvasti käyntikuntoinen mutta jarruton ja yleisen huomion tarpeessa.

MGBkeulaMGBroadsterMGBohjaamoMGBBeatles
MGB -64 on urheiluauton perikuva eikä syyttä. Vuodet 2010-2013. Tehoa siinä ei ihmeellisesti ole, vaan kyse on ajofiiliksistä. Tällä kun päästelee pikkuteitä niin 70kmh tuntuu kovalta vauhdilta. Myönteisellä tavalla. FMI seosmittarin avulla saatiin tupla SU-kaasarit kohtuullisen mukaviin säätöihin. No, kompromissit, mutta kuitenkin.

escoProjekti
2013 nostettiin kädet pystyyn ja hukattiin tämä kohtuullisen hyvä aihio. Tästä oli tarkoitus lähteä tekemään ratahenkistä katulelua, mutta peltisepän tarjous järkytti. Ostin valmiimman, joka ei loppujen lopuksi ollut yhtään sen helpompi tai halvempi. 

Manta 2010 12mantassa7x13ET0
Manta A oli ajossa 2010-2012. Tähän ei tehty mitään isompaa. Ostettiin siistinä mutta käyntivaivaisena Turusta. Uusi DGV kiinni, niin käyntimurheet hävisi. Simonsin putkisto alle teki hyvää äänille, kunhan sen järkyttävän ulostulon vaihtoi siistimpään. 7x13 ET0 mahtui eteen helpolla, mutta takana oli ahtaampaa. Ottaa ulkosivulta rengas kiinni loksun sisäpintaan jos lastaa neljän hengen kuormalle.

vwavokupla 2006 2010VW1302cab
Kupla cabriolet oli käytössä vuosina 2006-2010.

EscortOnIce
Ei oma peli, mutta kiva kokemus päästä testaamaan F-ryhmän Escorttia jäällä. 1600 Kentin koneen vääntö oli uskomattoman hyvä. Tämä keikka sinetöi haaveen saada pulleakoppainen ykkösesco kadulle. 

vwjunispritsenpritsenohjaamopritsen
VW junakeula Pritsenwagen oli kevyt projekti josta ei haluttu tehdä liian hienoa. Kolhuista säästettiin lähes kaikki sekä maalipinta tehtiin tarkoituksella mattana. Tämä oli meillä vuosina 2007-2009.

tiukkavastaohjaus
Tiukka vastaohjaus... spinnaa

vw55 2006 2007VWjakattoteline
VW ovaali, muistaakseni -55 oli meillä vuodet 2006-2007. Tämä ei alkanut puhuttelemaan vaikka nätti kattoteline löytyikin.

GolfNorjassaGolfinPesua
VW Golf Mk1 Gti Cabrio 2002-2008.

VWkleinbusProjekti2007projektinpesua
2007 kuvattu bussi josta ei sittenkään uskallettu lähteä kunnostamaan. Jatkoi eteenpäin projektina. Tänä päivänä tällainenkin olisi houkutteleva aihio.

harrikkajairene
Moottoripyörien aika on vasta tulossa. Joku satunnainen vuokralaite on pitänyt yllä tuntumaa.

VWKirppukirpputakaakirppuKatolla
VW rantakirppu. Täysin järjetön ja hauska peli. Auton etupää väpättää omaan tahtiinsa ja taka-akselisto elää omaa elämäänsä. Tällä ajettiin 2004-2006. Jos tämän olisi saanut museokilpiin se olisi tallella edelleen. Oli mielestäni harvinaisen kivasti tehty aikakauden palikoilla. Seuraava omistaja rakensikin sen sitten taas täysin eri tyyliin uusiksi, eli tänä päivänä auto on aivan eri näköinen.

kadettCoupe
Pikkukoneisen Kiemen Coupen kohdalla on aika jo kullannut kaikki muistot. Tämä oli ajossa meillä vuosina 2001-2003. Tällä autolla olen viimeksi saanut sakot ylinopeudesta. Ehkä A Coupe vielä joskus.

911histRalliIreneAlastarolla911historic1000lakesrally
911 -65 josta rakennettiin historic ralliauto 90-luvun lopulla. Tässä koneessa näyttää olevan tuplavoitelu nokille. Ikäluokka F vaati Solexin kaasarit ja niiden kanssa sai hiukan hakea ennen kuin saatiin hyvä. Päädyttiin tekemään kokonaan omat seosputket ym pientä. Porschen tehdas päätyi vaihtamaan Solexit pois ja ottamaan vuonna -66 Weberit niiden tilalle, koska Solexeissa oli kiusallinen flatspot keskellä käyttöaluetta. Hiukan paukuteltiin henkeseleitä kun yhden kesän hieromisen jälkeen saatiin flatspot pois. Soralle kurkku 34 oli osuvin, ja nokat vaihdettiin myös miedompiin ratakoneeseen verrattuna. Itse ei tällä soralla kisattu, mutta Irene ajoi tällä rataa. Huoltokuva historic 1000 Lakes 1996.

img031911jabuick
Buick piilofarkku oli käyttöpelinä kahden Volvo farkun välissä. Buick oli upea laite ajella. Tämä on uusinpana meille koskaan hankittu auto kun oli ostettaessa 1989 vain 4 vuoden ikäinen. Myyty 2001. 12 vuotta perheessä. Aivan liikaa sähkövarusteita joiden ylläpidossa epätoivoinen tehtävä.  Muuten pelkkää hyvää muistikuvaa tästä. Vaikkei 5.0 bensakasi jaksanutkaan kiskoa traileria perässä yhtä iloisesti kuin tätä edeltänyt viilattu 145 Volvo.

911austinjafalconahvenistolla911jafalcon911kone
Historic luokkaan radalle rakennuttu Porsche 911. Tällä kisattiin 90-luvun puolivälin paikkeilla. kiinnostavinta oli tekniikan kehittäminen. 2-litraisesta 6-koneesta saatiin monta eri luonnetta ja käytöstä irti. Vakio koneessa on tietysti 6-kaasuläpän kaasarit. Vastaavilla sylinteri/kampi-mitoilla 4-kone olisi siis ollut reilu 1300 kuutioinen johon kurkkuja voi verrata. Vakiona kiinni 30mm kurkut. 2.0 S-kone oli katukäyttöön tehty tehoversio jossa oli säikyt nokat ja 32mm kurkut. Ensimmäinen testattava kurkkukoko oli siis 32 joka pienten piristysten kanssa toimikin hyvin yhteen. Seuraavaksi kun saatiin kisakäyttöön ajatellut nokat, oli 34 kurkut asiaa ja yllättäen 36 kokokin tuntui radalla hyvältä. Ralliin 34 oli paras. Vaikka 40mm runkoon 36 ja 38 kuulostaa epätoivoiselta, Porschen kaasareissa molemmat toimi koska 40mm kaasari olikin imupuoleltaan 45 kokoinen. 38 tosin toimi vasta kun saatiin sopivan säikky nokka ja oikeasti osuvan tiuhat välityksetkin. Sillä setillä ei ollut tarkoituskaan olla ketään kotona alle 4000 kierroksen. 8250 oli punaviiva johon kone vinkaisi säännöllisesti. Vakionakin 911 2.0 kutonen kiekaisee 7000 iloisesti. Kivaa oli että ratakoneessa ei koskaan saatu mitään rikki. Porschen 6-bokseri on hatunnoston arvoinen kone. Herkkä, iloinen ja reagoi pieneenkin muutokseen.

OsiOsi20mTSOsinOhjaamoOsiNorjassaOsiNorjassa2OsiKokoontuminenOsiOstopaikassa
Osi 20m TS. Italialaisen koripajan Fordin V-6 tekniikalle tekemä luomus 60-luvun lopulta. Ei mitenkään urheilullinen, mutta erikoinen isokokoinen GT-auto joka ostettiin Italiasta talteen jo 1989, mutta tuotiin Suomeen vasta 1993 kun oli saavuttanut vaaditun 25 vuoden iän. Rekisteröitiin suomeen 1994. Tällä matkailtiin mm Norjassa -97. Kun tulevien peltitöiden määrä kirkastui, myytiin norjaan entisöitäväksi yli 10 vuoden omistuksen jälkeen. Osi kokoontumisajojen kuva Norjasta.  Alimmassa kuvassa Osi italiassa päivää ennen ostoa liikkeen esittelykorokkeella. Tämän kohdalla heitettiin ympäri. "Mikä toi oli ?"

kuplacabraato
Volkkareita ehti myös osua kohdalla monenlaisia. Tämä helmi tarttui pyydykseen jossain 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa.

KippariKapitanPaikkamaalissaKapitanVaraosaauto
80-luvulla jenkit oli ulottumattomissa ja Opel Kapitan antoi ison auton tunnelmaa. Kapitan oli perheessä 1982-1992. Tämä "tarvitsi" 2 varaosaautoa, vaikkei ollut edes huono. Tämän kanssa tehtiin kaksi hääkeikkaa ja vain toisella auto sammui tien varteen. Morsian alkoi vaihtamaan väriä, mutta ongelma ratkesi kun kolkutti kohokammion kylkeen. Neulaventtiili vain takerteli. Ei kait sitä nyt kukaan etukäteen neulaventtiiliä uuteen vaihda kun monta vuotta jo kauniisti vanhakin pelannut, se joka autossa oli tullessaan paikalla...

TiinajaKBC
Citroen Dyane, eli Tiina oli toimiessaan oikeasti kiva laite. Kunhan ei tule herkästi merikipeäksi. Myyty -83 Pitäisköhän vielä ostaa rättäri ?

mgmaileri
MG Maileri taitaa kuvassa olla ilman konetta. Taisi tulla ostettaessa konevikaisena. Tällä kierrettiin briteissä kesälomakierrosta 84 tai 85 ja tehtiin useita visiittejä sikäläisiin vauhtiputkiin. Tässä on hydrolastic, eli brittiläinen nestejousitus ja täytyy sanoa että se oli yllättävän mukava ajaa. No, ainakin Mineihin verrattuna. Tässä autossa oli paljon asioita kohdallaan, ja hiukan jäi tämän hukkaaminen 1985 alkavien ruosteiden takia harmittamaan.

MiniAFS84Minit ja Honda 1981
1981 oli ensimmäinen vuosi ajokortin ja 80-lätkän kanssa. Pihalla oli silloin nämä lelut, ja vuotta myöhemmin Mini AFS-84 oli saanut uuden maalin ja paljon spoileria ja levikettä päälleen. Siihen menikin levyseppähitsarin apulaisen koko kesän tienestit. Custom-Auto Turku oli vauhtiputka jossa aikaa ja rahaa kului silloin. Minin konehuoneessa oli brittilippu maalattuna luukun sisäpintaan. Tekniikkana muutaman vuoden päästä 1275, tupla SU:t, ja levyjarrut. Tämä oli ensimmäinen oikea harrasteautoni. Tämän auton levyjarrujen etsimisestä Free Technisin tarina oikeastaan alkoi. Minissä soi Queenin Another Bites the Dust.

FKvuosikirja1974
Listalta puuttuu vielä muutamia laitteita. Niitä lisätään kun dioja saadaan skannattua. Ainakin se ensimmäinen 4-pyöräinen, mikroauto 70-luvulta.

VWbussiWekotin
Irenen perheellä oli 70-luvulla autona VW nimeltä Wekotin.

Dodge37
Dodge vuosimallia 1937 oli isäukon ensimmäinen varsinainen harrasteauto joka ostettiin vuonna -69. Silloin 6-vuotias pojannaskali imi vaikutteita ja ihmetteli tunnelmia. Edelleen muistan tämän auton ominaistuoksun. Vuonna -69 ei mobilismi aatteena ollut mitenkään tunnettu eikä ainakaan yleisesti ymmärretty.

MiniTPAMinijaHiihtimet
Isän Mini vaikutti selvästi omiin tuleviin valintoihin. Tämä vuosimallin -64 Austin 850 tuli perheeseen -67 kun Monte Carlot ym muut Minin maineteot oli tuoreena huulilla. Aaltosen Rauno asui melkein naapurissa. Tämä oli perheen käyttöauto kun olin 3-7 vuotias. Ei tarvita psykologia kertomaan että tuossa iässä miehenalun mieli on hyvin vastaanottavainen autovirikkeille. Mini teki sen verran ison vaikutuksen että se piti itsekin kokea monena yksilönä. Hiihtimet ja minä ei oltu kavereita.

KuplaFGKuplaFK
VW kupla vuodelta -61 oli meillä vuosina 65-66. Kuulemma tykkäsin vetää torkut takapenkin takana olevassa lokerossa joka on koneen päällä. Samaan aikaan isoisällä oli melkein samanlainen kupla. Automallit näyttää periytyvän vahvasti. Kolmella sukupolvella ollut Kuplaa. Ifa sentään näyttää jääneen vain kahden sukupolven kohteeksi. Kuvat Turusta Huvituksentieltä jossa on isoisän rakentama rintamamiestalo ja se oli myös Free Technicsin ensimmäinen osoite 80-luvulla.

ChevySummer65ChevyFleetlineJaVaunuasuntovaunuLinjaautostaChevyJaVaunuCamping
Tässä Mika poseeraa perheen -49 Chevyn loksulla kesällä 1965. Asuntovaunu on tehty vanhan linja-auton takaosasta. Leirintäalue Ruotsissa jossa mukana myös isovanhemmat. Tämän chevyn takapenkiltä huusin kommentin: "Mersu-humma" Vanhemmilla kesti hetken oivaltaa mistä on kyse, mutta vieressä meni hevonen jonka vetämässä kärryssä oli pyörissä mersun pölykapselit.

Koska kohdalle osui muutamia vanhoja perhealbumeja laitetaan esille muutama kuva ajalta ennen oman ajanlaskun alkua.

MSMurhe
Isällä on ollut useampia nättejä puuveneitä. Kuvaan osui ehkä ensimmäinen. M/S Murhe. Myöhemmin mm fiskari olympialla, Folkkari, siis kansanvene, sekä toinenkin puupurjevene.

IfaF9Cabrio
Isän Ifa F9 cabrio vuosimallia -55. Taustalla Turun linna. Kuva vuodelta -62.

Farfarin Jawa
Isän Jawa 350 vuosimallia 1952. Ostettu 50-luvun lopulla hiukan ennen kuin ikä riitti tämän ajamiseen. Ensimmäiset reissut isä sai olla isosiskonsa kyydittämänä. Tämän pyörän kanssa isäni pudotti tulevan vaimonsa keskelle Turun keskustan katua. Huusi kyllä varoituksen: Keulii !, mutta ei kuulemma tarpeeksi ajoissa.

IfallaNorjassa
Isovanhempieni Ifa F8 lomalla Norjassa. Lyngen - Hammerfest välillä, ja taustalla perheen lapset, isäni ja tätini. Vuosi on 1955.

BSAtyypit1941
Tämä kuva on kalenterimerkintöjen mukaan vuodelta 1941. Voiko pitää paikkansa ? Oliko silloin jo noin modernin näköinen BSA ? Tunnistaako joku BSA:n mallia tai onko pyörän ikäluokasta havaintoa. Kylmät tyypit ottaa 4-vuotias tätini. Tämäkin on ilmeisesti isoisäni pyörä. Ensimmäinen auto perheeseen tuli vasta 50-luvulla.

Farfarjafarmur
Isoisä ja isoäiti vauhdissa vuonna 1938. Pyörä on ilmeisesti Harley Davidson ? 1920-luvun malli ?

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Puh. 0400-911356
Puhelin voi olla suljettuna
ruokatunnilla ja vapaapäivinä.

Kivijalkamyymälä Vihnetie 2
20780 Kaarina.  
Ei jatkuvaa päivystystä.
Sovitaan aikataulut.

Free Technics Oy
Käyntiosoite: Vihnetie 2
Postitusosoite: Viitahaperonkuja 9
20780 Kaarina, Finland

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
P: 0400-911356
(Poistunut: 02-2432781)
Tili FI8457108320035523