Vinkkejä
Usein vakiokaasareissa vanhat tehdassäätöarvot eivät ole enää nykybensan kanssa niitä parhaimpia toimivuuden ja käyttömukavuuden kannalta. Useimmiten riittää kun tyhjäkäyntisuuttimeen kokeilee vitosen vakiota isompaa kokoa. Aina on helppo palata entiseen, jos parannusta ei löydy, mutta useimmiten auton käyttökelpoisuus paranee selvästi. Tyhjäkäyntisuuttimen varassa mennään koko matka pintakaasulla maantienopeuteen saakka. Museo- tai harrasteautoissa käytännössä suurin osa ajasta. Tuore tapaus paikanpäällä pelasti täysin remontoidun ja entisöidyn 2cv4 rättärin ajokäytöksen. Vakiosuuttimella ajo matalilla kierroksilla oli tuskaa ja nykivää. Käytännössä joutui käyttämään kovia kierroksia. Isompaa tyhjäkäyntiä testattaessa käytös ja toiminta parani joka muutoksella, ja tässä tapauksessa mentiin yllättävän pitkälle vakiosta 45 koosta aina 60 kokoon asti. Nyt rättäri on rento ajeltava myös pintakaasulla ja ruuhkassakin. Omistaja yllättyi muutoksesta. Varsinkin kun lähtökohta kirjan arvojen mukaan oli "oikea", mutta silti oikeasti oikea olikin ihan jotain muuta. Me emme tee säätötöitä asiakkaan autoihin, mutta suuttimia löytyy ja suosituksia mistä kannattaa aloittaa.
Nokka-akselin ajoitus:
WEBER asiaa:
Weber 32/36 DGV asennus- ja säätöohjeet:
Weber 45 DCOE 152 purkukuva: 
* Bensapinnan säätö Weber vaakaimukaasareissa. Mallit DCOE ja DCO. Kantta ei laiteta ylösalaisin, vaan mitataan pystyasennossa kohon ja kannentiivisteen väli. Neulaventtiilin kuulaa ei paineta kasaan, vaan koho hakee itsestään oikean paikkansa kun kantta pitää pystysuorassa. Muovikoholle väli 12mm ja messinkikoholle 8mm. Nyt kohon säätöön, eli levyn taivuttamiseen tarjolla pätevä työkalu.
(Ainoa poikkeus tähän mittaan on jos vanhaan messinkoholle tarkoitettuun kanteen on vaihdettu jälkeenpäin muovikoho. Silloin kumpikaan näistä arvoista ei ole oikea. Muovikohoille tarkoitetut kannet tunnistaa powerjet "siivekkeistä", eli on kohoumat etureunoissa. 40-45 DCOE kaasareissa mallinumerot 149-152 ja kaikki DCO isorunkoiset on aina olleet muovikoholla. Alle 100 mallinumeroiset 38, 40, 42, 45 ja 48 DCOE:t on aina lähteneet tehtaalta messinkoholla. Kohon akselin etäisyys kannesta muuttui samalla kun koho vaihtui muoviin ja kansiin tuli powerjet mahdollisuutta varten kohoumat. Muovikoholle tarkoitetussa kannessa akselin reiän keskikohdan etäisyys tiivistepinnasta on 18.6mm, kun messinkikohon kannen vastaava mitta on 22.6mm.)
Dellorto DHLA bensapinnan säätö. Säätö samoin, kansi pystyssä kuin Webereissäkin. Ei ylösalaisin:
Koho numero 7298.1 kohon yläreunan ja kannen väli 14.5-15.0
Koho numero 7298.2 kohon yläreunan ja kannen väli 16.5-17.0
Koho numero 7298.3 kohon yläreunan ja kannen väli 14.0-14.5
* Uittaako yli ? Syy on aina yksi kolmesta. Bensapaine, neulaventtiili, tai koho.
- Bensanpaine suositus Weberille ja Dellortolle on 0.15-0.20 bar. Monet mekaaniset vakiopumput tekee enemmän, esim Volvo ja Ford useimmiten 0.40 bar. Kaikki vähänkin uskottavat sähköpumput tekee aina ylipaineen. Vain kaikista kevyimmillä sähköpumpuilla paine voi olla sopiva. Mittaa niin tiedät. Turha arvailla. Paineensäädin vaan väliin ja paine kohdalleen niin asia on kunnossa. Ihan turha kokeilla kuinka kauan neula sattuu kestämään ylipainetta.
- Neulaventtiili on hyvä uusia kerran 10 vuodessa tai heti kun kartiopinta on kulunut uralle. Ylipaineella käytetty hyvän näköinenkään neula ei välttämättä pidä enää vaikka paineen korjaa oikeaksi. Omassa autossani uudet weberin neulat kesti 0.3 bar paineita noin puoli vuotta. Sitten tulvi yli, eikä korjaantunut paineen laskulla, vaan vasta virheettömän näköisten venttiilien vaihto uusiin sai asian kuntoon. Sen jälkeen 0.15 paineilla uudet neulat kestivätkin reilut 5 vuotta ja 100000km jotka sillä autolla ehdin keräämään ennen auton myyntiä. Puhaltamalla saat kokeiltua onko roskaa välissä, eli tunnet kyllä jos sulkee, kun käännät kaasarin ylösalaisin. Puhaltamalla et saa bensapumpun painetta aikaan, eli puhallustesti ei kerro mitään siitä toimiiko venttiili pumpun paineella. Joskus uusi venttiili tarvii pienen "sisäänajon" eli pyörittelyn paikalleen ennen kuin alkaa pitämään.
- Koho voi olla väärin säädetty, tai vino niin että se ottaa kohokammion reunaan kiinni. Weberissä muovikohon kanssa on varsin vähän vapaata tilaa, ja joskus jo kannen ruuvien kiristys pelivaransa reinoille riittää että koho jumiutuu kammion sivuun kiinni. Irto kaasarista on helppo kuulla liikkuuko koho kun kaasaria kääntelee.
Alla kuvassa simppeli testipenkki jolla voi laittaa kaasariin paineet sisälle ja todeta että kaikki on käyttövalmiina. Autossa paikallaan uittaminen on helppo testata sähköpumpun kanssa niin että laittaa pumpun päälle mutta ei käynnistä konetta. Kaasareiden kuuluu pysyä kuivana. Jos alkaa kurkusta hajottimen putkesta tiputtamaan tippa kerrallaan, on vika löydetty. Älä käytä autoa silloin kun uittaa yli. Jos on uittanut yli, varmista onko liikaa bensaa päässyt moottoriöljyn joukkoon ja vaihda jos vähänkin öljyt haisee bensalle tai öljyn määrä on lisääntynyt. Uudet sytytystulpat myös aina kiinni uittamisen jälkeen.
* Weber DCOE saastemallin erot tavalliseen. Katukäyttöön kaikki mallit ovat mahdollisia. Syytä pitää huolta että tyhjäkäyntisuuttimen kannat eivät vaihdu mallista toiseen. Eivät toimi ristiin. Tavallisessa kannassa on kierre kahdessa tasossa. Saastemallin kannassa on kierre yhdessä tasossa, ja O-rengas toisessa. Tavallisia ovat ainakin 40 DCOE mallit 2-33 sekä 151. 45 DCOE mallit 9-16 sekä 152. Saastemalleja arviolta useimmat 40 DCOE 44-130. Saastemallit on suunniteltu katukäyttöön autoihin joissa on ensimmäisiä päästörajoja. Suomessa siis vuosimalli -78 ja uudemmat hyötyvät saastemallin kaasareista. Pääpiirissä osat ovat kaikissa samoja. Myös tyhjäkäyntisuuttimet ovat samoja, erot on tyhjäkäyntikannassa ja sen kanavissa. 
* Weber historiaa. Tulossa.
Wanhimmissa DCOE Webereissä lukee siipimutterikannen yläpuolella vain Carburetore Weber Bologna. Jossain kohtaa 80-lukua Bologna korvattiin Made in Italy tekstillä. Jossain ikäluokassa ei lue muuta kuin Bologna. Toisessa lukee Bolognan lisäksi Made in Italy muualla kannessa tai rungossa. Ensimmäisissa Espanjalaisissa entinen Made in Italy tekstin paikka oli peitetty valukohoumalla joka alkuun oli tyhjä ja johon nopeasti ilmestyi Made in Spain teksti. 
Dellorto asiaa:
DHLA purkukuva: 
Dellorto DHLA bensapinnan säätö. Säätö samoin, kansi pystyssä kuin Webereissäkin. Ei ylösalaisin:
Koho numero 7298.1 kohon yläreunan ja kannen väli 14.5-15.0
Koho numero 7298.2 kohon yläreunan ja kannen väli 16.5-17.0
Koho numero 7298.3 kohon yläreunan ja kannen väli 14.0-14.5
DHLA tyhjäkäyntipiirin tunnistus. Saastemalli/tavallinen.
Tässä yllä saastemallin runko. Tämä malli on kehitetty katukäyttöön. Tyhjäkäyntisuuttimien välissä on erilliset ilmakanavat. Tähän runkomalliin kuuluu numeroimattomat tyhjäkäyntisuuttimen kannat, eli pitimet eli seosputket. Tämän mallin tyhjäkäynnin seosputki on siis aina sama, ja vain tyhjäkäyntisuutin on vaihdettava. Ihan kuten vakiokaasareissa aina. Näitä runkoja on vaakaimuissa vain 40mm runkokoossa. 40 DHLA F, G, L ja useimmat H-mallit sekä kaikki DRLA pystykaasuttimet. Tämä malli on kehitetty katuautoja varten, ja sellaiseen käyttöön nämä ovat edelleen parhaimmillaan. Soveltuvat kaikkiin katuautoihin, mutta näihin kannattaa päätyä varsinkin vuosimalli -78 ja uudemmissa joissa on katsastuksessa päästörajat. Tämäkään ei korjaa liian kireän nokka-akselin tuomia ongelmia päästöissä.
Keskiarvona tällä tyhjäkäynnin ilmapuolella ollaan helposti hiukan laihalla, jolloin on tavallista korjata sitä isommalla tyhjäkäyntisuuttimella. Tämän runkomallin kanssa on yleistä päätyä hiukan totuttua isompiin tyhjäkäyntisuuttimen kokoihin. Toinen ja luontevampi apu liian laihaan tyhjäkäyntiin on laittaa ilmakanaviin pienet holkit tai sokat kuristamaan ilman kulkua. Niiden avulla alkaa pienemmätkin suutinkoot riittämään. Useimmissa muissa kaasutinmerkeissä tyhjäkäynnin ilmakanava on pienempi ja monissa säädettävä. Esim Weberin käyttämä 1.20mm ilmakanava on hyvin toimiva. Tämä ilmakanavan kuristus helpottaa elämää myös kaikkien DRLA pystymallin Dellortojen kanssa. Niissä siis on kaikissa myös saaste/emissiomallin runko. Tehdas on ilmeisesti ajatellut että kaikki pystykaasarit ja 40 vaakaimut päätyvät useimmin katukäyttöön ja 45 ja 48 vaakaimut useimmin kisakäyttöön. Pääpiirin palikat on kummassakin runkomallissa samat. Eroa rungossa löytyy siinä mitä kautta bensa kulkee pääsuuttimille. Katukaasareissa tyhjäkäynti otetaan pääpiiristä kun kisakaasareissa tyhjäkäynti otetaan erikseen. Jos asennuskohde on todella kaukana suunnitellusta, saattaa kanavan koko alkaa rajoittamaan ylhäällä. Esim yhden kaasarin turboasennuksissa ja jokkiskoneissa yhdella kaasarilla. Dellortot kuten Weberitkin on suunniteltu asennettavaksi niin että yksi läppä ruokkii yhden sylinterin. Jos yhdella kaasarilla, siis kahden sylinterin kaasarilla yritetään ruokkia koko moottori, pitää säädöissä liikkua aika kauas normaalista. 
Tässä yllä tavallinen, tai kilpakaasarin runko. Tässä tyhjäkäynnin ilmakanavat lähtee yhteisestä koneistuksesta. Löytyy kaikista 45 ja 48 DHLA kaasareista sekä 40 DHLA ilman kirjainta, sekä C ja E mallista ja harvoista H malleista. Ei löydy mistään pystykaasuttimista. Kehitetty jälkiasennukseen ja viritykseen. Tähän kuuluu vaihdettavat tyhjäkäyntisuutimen pitimet, eli seosputket joissa kyljessä numero 7850. ja pisteen jälkeen numero 1-10. Näitäkään ei ole numeroitu missään järkevässä järjestyksessä. Käytännössä yksi säätökohde lisää. Tämän seosputken lisäksi pitää tietysti suuttimen olla oikean kokoinen. Suositellaan kisakoneisiin. Sopii myös katukoneisiin, joskin syytä huomata että näitä vaihdettavia tyhjäkäynnin seosputkia ei ole ihan helposti kaikkia enää saatavilla.
Esimerkkikoneena Free Technicsin Mikan Fordin 1600 Kentin kone kisanokalla toimii mukavasti 2 putkella ja 55 suuttimella. Kohtuullisesti 6 putkella ja 55 suuttimella. Huonosti 9 putkella ja 58 suuttimella ja on isommasta suuttimesta huolimatta laihalla ysin tyhjäkäyntiputkella. Oireeksi jäi kaikilla tähän mennessä kokeilluilla tyhjäkäynnin seosputkilla tosi paksu pintakaasun seos 2000-3000 kierroksella, jota pääpiirin puoleltakaan ei pysty laihentamaan. Pienempi tyhjäkäyntisuutinkaan ei toiminut vaan alkoi aivastelemaan ja pätkimään. Kisakoneessa tuollaista rikasta tasakaasun kohtaa alhaalla ei edes huomaa, mutta katukoneessa tuo oire häiritsi ja se saatiin kuriin vasta virranjakajaa muuttamalla. Samalla kesti askeleen pienempää suutinkokoa tyhjäkäyntiin. Jakajan ennakot pitää osua luontevasti nokan arvoihin, ja vakiojakajan kanssa kokonaisuus ei vaan toiminut kunnolla. Saattaa olla että saastemallin kaasarit toimii helpommin vakiojakajan kanssa, kun viriversiossa kaikki pitää saada keskenään samaa sarjaa. Mutta kuten sanottu, varsinaisessa käyttökohteessaan kisakäytössä ei pysähdytä jurraamaan tasakaasua kuten katulelussa usein joutuu. Sen vuoksi kilpureissa ei yleensä ole jouduttu yhtälailla paljon hieromaan pintakaasun säätöjä. Katukäyttöön nämä vaihdettavalla putkella olevat rungot oli poikkeuksellisen työläät saada kauniisti säätöihin. No, tietysti myös siitä syystä että oire ei johtunutkaan kaasareista.
Tässä vaihdettavien DHLA tyhjäkäyntiseosputkien reiät ja mitat:
•7850.1 4 x 1.25 1 x 1.40
•7850.2 4 x 1.25 1 x 1.20
•7850.3 4 x 1.30 1 x 1.40
•7850.4 4 x 1.30 1 x 1.60
•7850.5 4 x 1.25 2 x 1.40
•7850.6 4 x 1.30 1 x 1.30
•7850.7 4 x 1.30 6 x 0.55
•7850.8 4 x 1.40 4 x 0.50
•7850.9 4 x 1.30 6 x 0.75
•7850.10 4 x 1.30 6 x 0.80
